Syyskuussa kävin vielä reissun Huippuvuorilla ja silloin oli myös väitöstilaisuuteni. Olen kammonnut tilaisuutta vuosia etukäteen, mutta nyt olo on onnellinen, kun se on ohi. Reissun aikana tyhjensimme lopullisesti vanhan kotimme Huippuvuorilla kuunnellen Bo Kaspers Orkesterin kappaletta - "Velkommen hem, velkommen hem, aldrig igen". Ehkä oli toisaalta hyvä aika lähteä pois Huippuvuorilta, koska siellä iski nyt syksyllä rabies -eli raivotautiepidemia. Yksi sairastunut kettu puri keskellä kylää ohikulkijaa ja muutama muu sairastunut kettu ja poro löydettin kylän lähistöltä. Turvallisempaa on olla ehkä Suomessa kuin raivoavien kettujen ja porojen keskellä. Heh.
Alla on kuvia väitöspäivältä, kun minusta viimein tuli tohtori ja Huippuvuorielämä sai pisteen. Samalla myös tämä blogi saa pisteen. Enää en asu huipulla, vaan Suomessa... vaikka huippua sekin on.... Mutta Suomi-elämää en aio blogissa enää dokumentoida.
Kiitos kaikille ahkerille lukijoille! On ollut ilo tietää, että moni on seurannut vaiheitani "huipulla".
Esitelmä väitöskirjastani
Juhlan aika! Vuosien uurastus tuli päätökseen, sain kavereilta hienon meteorologisen hatun ja oli aika poksauttaa pullo kuovuvaa! JES!
