15. helmikuuta 2008

Aurinko palaa!

Revontulet Adventdalenissa

Huomenna aurinko palaa... tai siis kyllähän se palaa kuumana koko ajan, mutta huomenna aurinko palaa takaisin horinsontin yläpuolelle täällä Huippuvuorilla. Nyt ollaan päästy melkein normaaliin yö-päivä -rytmiin. Viimeaikoina olen hämmästellyt enemmän valoisia päiviä, mutta eilen illalla pimeä hämmästytti revontuliloistollaan. Kylällä liikkuessa ei aina revontulia huomaa, koska kylän valot ovat niin voimakkaita. Nyt kun muutimme hieman hämärämmälle kadulle, on revontulet helpompi huomata. Eilen kotiin tullessani huomasin värien tanssin taivaalla ja säntäsin hakemaan kameraani. Revontulien valokuvaus on haastavaa puuhaa. Apuna on pakko käyttää jalustaa, muuten touhusta ei tule yhtään mitään. Sinänsä kameran säätäminen ei ole vaikeaa, mutta kun sen yrittää tehdä kylmässä, se ei ole kovin helppoa ja miellyttävää. Aina kun revontulia näkyy, täytyy taivaan olla selkeä, mikä myös tarkoittaa, että on usein hyvin kylmää. Revontulien valokuvaus on lähinnä sormet tunnottomina kameran suuntaamista kohti pimeää, eli ei siis kovin taiteellisesti hallittua. Jos niissä olosuhteissa onnistuu saamaan hyvän kuvan, voi olla erittäin iloinen!

Viimeaikoina olen viettänyt työaikaa myös ulkosalla. Se on oikein tervetullutta vaihtelua siistiin sisätyöhon. Olen käynyt rakkaalla säämastollani tasaiseen tahtiin keräämässä aineistoa. Lisäksi yliopiston turvallisuusseminaaripäivinä olen ollut jäätiköllä ja sen ympäristössä harjoittelemassa jäätikkö- ja lumivyörypelastusta. Kyseiset seminaaripäivät poikkeavat paljon siitä käsityksestä, mikä minulla aiemmin oli työpaikkojen seminaaripäivistä. Lukuisten esitelmien sijaan, päivään kuului "äksonia" jäätiköllä. Matkat taittuivat tela-autolla, jossa tunnelma oli kuin armeijakomppanialla matkalla leirille.

Lähes vuoden odotus palkittiin, ja vihdoin ja viimein pääsimme muuttamaan uuteen asuntoon. Uusi asunto on isompi, viihtyisämpi ja myös urbaanimpi, sellainen Ikea-koti. Pitää varoa, etten nyt innostu viettämään liikaa aikaa kotona, kun kaunein aika talvesta on meneillään.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Onnea uuteen kotiin! Kuinkas suuri lukaali teillä nyt sitten on? Joko saa tulla kylään..?
t.Teresa