Linnut ja muut lentävät asiat

Viikonloppuna olimme koirien kanssa päiväretkellä kaverin uudella mökillä. Jännitys huipentui, kun retkeltä palatessamme merikihut hyökkäsit kimppuumme, tai lähinnä koirien kimppuun. Asetelma oli kuin kauhuelokuvasta. Oli keskiyö ja isot linnut liisivät ilmavirta siivissä vinkuen edes takaisin tehden hyökkäyksiä jaloillaan. Koiraparat olivat hämmentyneitä ja minä lähinnä peloissani ja raivoissani. Linnut kai luulivat, että koirat olivat napakettuja, ja suojelivat pesäänsä. Täytyisi nyt lintujenkin tajuta, että en minä lähtisi napakettujen kanssa pyöräilemään! Noh, tarinalla on onnellinen loppu ja kaikki säilyivät vahingoittumattomina.

Saimme tämän kesän toisen lastin vieraita Suomesta maanantaina. Longyearbyenissä oli mahdottoman sankka sumu sunnuntai-iltana, joten kolme lentokonetta jäi tulematta ja vieraat jumiin Tromssaan. Päivää myöhemmin saimme heidät onnellisesti perille.

Tänään unelmani toteutuu: pääsen helikopterilennolle. Lennän pohjoisrannikolle keräämään roskia muutamaksi päiväksi ja palaan sitten laivalla kotiin. Ehkä olen pienenä katsonut liian paljon MacGyveria, jossa roikutaan helikopterin telineissä ja tehdään hurjia juttuja, koska minulle on tullut hirveä halu päästä helikopteriin. Ehkä todellisuudessa lento tänään ei sisällä kovin paljon jännitystä ja glamouria. Perjantaina, kun olen reissussa, on lähes täydellinen auringon pimennys. Monen kuukauden tauon jälkeen Huippuvuorille tulee hetkeksi pimeää. Toivottavasti linnut eivät erehdy pimeyden vuoksi lähtemään syysmuuttoon ja hamsteri yöeläimenä riehaannu huomatessaan, että yö vihdoin koitti.

Varjot vuoren huipulla

Kukkia vuorella, taustalla Longyearbyen