6. syyskuuta 2008
Kauppaleikit
Lapsena yksi lempileikeistäni oli ehdottomasti kauppaleikki. Huomasin, että se sama lapsen into kaupan pitoon löytyy minusta yhä. Tänään olin ensimmäistä kertaa "töissä" kylän kirpputorilla. Toiminta on Unisin opiskelijoiden pyörittämää ja tällaisessa eristyneessä kylässä, jossa väki vaihtuu koko ajan, se on oikea ekoteko: Muuttaessaanhan ihmiset yleensä heittävät tavaraa pois. Käyttökelpoisen tavaran paikka ei ole maata kaatopaikalla tundralla. Pääsin siis leikkimään taas pitkästä aikaa kauppaleikkiä. Tässä kaupassa ei kuitenkaan käsitellä rahaa, ei edes leikkirahaa. Kaikki on kirpparilla ilmaista. Keskustelut asiakkaiden kanssa olivat yhtä henkeviä ja samaa tasoa kuin joskus pienenä lapsena, johon on syynä se, että nyt puhun norjaa... yhtä sujuvasti kuin pieni lapsi. Tulen varmaan vastaisuudessakin istumaan kirpputorilla silloin tällöin leikkimässä kauppaa. Aiemmin olen vain käynyt itse tekemässä löytöjä kirpputorilla. Sieltä on löytynyt uskomattoman paljon hyödyllisiä asioita. Esimerkiksi pidemmän aikaa olen miettinyt kahta hankintaa: presso-pannua ja lumivyörysondia (eli pitkää kokoonmenevää tikkua, jolla etsitään lumivyöryn uhreja). Tänään löysin molemmat kirpputorilta. Montaa muutakaan asiaa ei ole tarvinnut ostaa, kun ne ovat löytyneet samaisesta paikasta.
Kirpputorin lisäksi tässä kylässä on kyllä kaikenmoisia palveluja ja liikkeitä. Ravintoloissakin on tarjolla kaikenlaista tapaksen ja thaimaalaisen väliltä. Yksi on kuitenkin puuttunut: apteekki. Tähän asti ruokakaupassa on ollut suppea valikoima peruslääkkeitä ja kaikki muu on täytynyt tilata sairaalan kautta Tromssan Vitus-apteekista (hmm...tuo norjalaisen apteekkiketjun nimi aiheuttaa joskus hilpeyttä suomalaisiin lauserakenteisiin laitettuna...). Ensi maanantaina Longyearbyen saa vihdoin oman apteekin ja yksi käytännön asia helpottuu. Hassua, että iloitsen kovin paljon uuden apteekin avaamisesta. Tätä se pikkukylässä asuminen teettää. Olen oppinut iloitsemaan asioista, jotka kaupungeissa olisivat itsestäänselvyyksiä. Hyvä niin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Hpheh, kyseinen apoteekki (tosin Trondheimissa) on herättänyt meidänkin perheessä *lievää* hilpeyttä. Hienoa, että Huippiksillekin on vihdoin saatu apteekki!
Lähetä kommentti