Kaikille ei juoksukisassa ollut tarjolla kokonaisia kilpailunumeroita...Kun kylän koirillakin on ollut juoksuaika, niin iski se vihdoin ihmisiinkin. Lauantaina järjestettiin jälleen kerran Huippuvuorten maraton. Itse en rääkkiin lähtenyt, vaikka 10 kilometrin kisa mielessä vähän kävikin. Riitti, että taloon tuli yksi mitali. Hopeamitali puolimaratonilta! Minä olin vapaaehtoisena auttamassa maratonin järjestelyissä. Tiivistettynä tehtäviini kuului valittaa väärinpysäköiville autoilijoille ja näyttää risteyksessä tietä juoksijoille. Ihan hirveän vaativaa homma ei ollut. Maratoonarit lähtivät lumisateessa liikkeelle. Kyllä jälleen kerran vilu tuli, kun risteyksessä seisoi tuntitolkulla käsi ojossa odotellessa viimeisiä kuuden tunnin maratoonareita.
Viime viikolla kului taas pari iltaa maalipurkin ääressä taloa maalatessa, ja yhtenä iltana riensin tyttömäisenä synttäreille, joiden teemana oli 11v-juhlat. Siellä leikittiin ja kuunneltiin lastenohjelmien tunnusmusiikkeja nostalgisissa tunnelmissa. Muutamalla pienellä retkelläkin kävin kameran kanssa ottamassa kuvia keväisestä/kesäisestä luonnosta, ja sainpa sitten vahingossa ikuistettua jopa pissavaan poron.
Perjantaina matka suuntaa Suomeen, ja kauan odotettu loma alkaa. Jihuu!
Kuvaaja yllätti poron nololla hetkellä
2 kommenttia:
Kaunista!
Mutta näyttää se todellakin nololta :D
Vuoden luontokuva oikein! :D Hyvällä hetkellä olet osunut kameran kanssa poron eteen.
Hieno blogi muutenkin, mielenkiintoista lukea elämästä Huippuvuorilla, vaikka en sinua tunnekaan. :)
Lähetä kommentti