Henkilökohtainen ilmastonmuutos

Vaikka kesäkuu vaihtui Huippuvuorilla lumisateessa, olen vihdoin päässyt kesätunnelmaan. Koin siis henkilökohtaisen ilmastonmuutoksen lentäessäni etelän kesään. Pari viikkoa sitten matkasin Suomeen, ensin työasioissa ja sitten lomailemaan. Tein samalla lupauksen, että niin kauan kun ei lunta sada, en valita kesäsäistä. Ensimmäinen viikko oli todellakin kiireinen pohjoismaisessa meteorologitapaamisessa ja vanhassa työpaikassa vieraillessa. Tuntui erittäin oudolta edustaa Norjaa Suomessa järjestettävässä tapaamisessa. Kun jopa kunnialla selvisin esitelmästä perjantaina, oli aika vaihtaa vapaalle. Loma sai spurttistartin Lontoosta, jossa vietimme neljä päivää. Iltaisin jalat anelivat armoa pitkän kävelyn ja seisoskelun seurauksena. Paljon ehdimme nähdä. Kohokohtia olivat mm. Notting Hillissä tepsutellut citykettu, ihana ruoka (etenkin pekoni-omena-vaahterasiirappi -letut!), Big Ben, muumioidut kissat ja luonnonhistorian museon albino-mustarastas. Ihan täysin eivät tainneet työasiat päästä unohtumaan, sillä meteorologin mieltä lämmitti luonnonhistorian museossa esillä oleva sonic-anemometri, eli turbulenssimittari jollaisella minäkin olen väitöskirjaani tehnyt mastossani mittauksia.

Lomailevan meteorologin mieltä lämmitti museossa esillä oleva turbulenssimittalaite.

"Maan jäähdyttäminen - työ meneillään". Museon tahatonta huumoria näyttelyn rakentamisen ollessa vielä kesken.

Paikoillenne, valmiit, hep!

Juoksija numero 209 pääsi kunnialla maaliin

Kevään mittaan olen liukastellut jäisillä teillä lenkkikengät jalassa ja irvistellyt voimakkaassa vastatuulessa tuulipuku hulmuten. Nyt onneksi sain huomata, että kaikki tuo ei ole mennyt hukkaan. Osallistuin Spitsbergen maratonin 10 kilometrin kisaan. Tavoitteenani oli kipittää matka alle tunnissa. Puolet matkasta meni mainiosti aurinkoisesta kelistä nauttien, mutta sitten meno muuttui ajoittain vähän tuskaiseksi. Aikaa meni myös vähän hukkaan, kun en ollut ihan varma reitistä. Loppujen lopuksi sain itseni raahattua maaliviivan yli ajassa 58.17. Tavoite saavutettu! Voimia jäi vähän jopa loppukiriin. Matkalla olivat tänään myös oikeat maratoonarit ja puolimaratonin juoksijat. Menijää oli jos jonkinnäköistä, ja juoksutyyli näytti olevan joillakin vähintäänkin mielenkiintoisen näköinen. Muutamia uupuneita pitkän matkan juoksijoita pääsin poimimaan viimeisten kilometrien aikana, koska joillakin kilometrit painoivat selvästi jaloissa.

Palkintona koitoksesta sain mitalin ja diplomin, jotka kaikki maaliin selviytyneet saivat. Taloon tuli sentään yksi ihan oikea sijoituksella ansaittu mitali, kun Henkka spurttasi täydellä maratonilla kultaa omassa sarjassaan.

Täyden maratonin kärkeä

Osaanottajia juoksutapahtumassa oli reilut 100