Voi,voi meteorologit!

Ellen itse olisi myös meteorologi, huokaisisin isoon ääneen: Meteorologit eivät kyllä osaa säätä ennnustaa! Kyllä minä kokemuksesta tiedän, että ennustaminen ei ole helppoa. Joskus kuitenkin tuntuu, että kolikkoa heittämällä saisi tehtyä parempia sääennusteita Huippuvuorille, Suomen sään ennustamisessa on sentään vielä jotain tolkkua. Tarkistan lähes päivittäin Norjan ilmatieteen laitoksen ennusteen, tai oikeastaan kaksi ennustetta (yksityiskohtana meteorologiaan perehtyneille lukijoille: toinen on HIRLAM ja toinen on ECMWF). Usein ennusteet parille lähimmälle päivälle eroavat suuresti. Tarjolla on siis kaksi vaihtoehtoa tulevaksi sääksi. Se kolmas, todellinen sää, onkin sitten yleensä vielä asia erikseen.

Minä olisin halunnut valittaa päivystävälle meteorologille viime lauantaina, mutta koska ennen olin itsekin sellainen, tyydyin jupisemaan itsekseni. Lauantaina toteutin pitkäaikaisen suunnitelmani kiivetä lähialueen korkeimmalle vuorelle, Nordenskiöldtoppenille, joka on 1050 metriä korkea. Edeltävät päivät olin kytännyt sääennusteita ja iloinnut, että lauantaille pitäisi olla luvassa heikkotuulinen ja aurinkoinen sää. Kuinkas sitten kävikään? Neljän tunnin kipuamisen jälkeen pääsimme vuoren huipulle, pilven sisään lumisateeseen. Näkyvyys oli niin huono, että välillä pelko eksymisestä tuntui todelliselta. Kävelimme valkoisessa maastossa niin kauan kuin ylämäkeä riitti. Loppujen lopuksi kuin sattumalta löysimme jalanjälkiä ja niitä seuraamalla löysimme vuoren päällä sijaitsevan suljetun mökin ja sääaseman. Evästauon jälkeen jälkiä seuraten pääsimme myös pilven alapuolelle ja turvallisesti kotiin. Reissu oli kiva, mutta maisemat jäivät näkemättä.

Sääkoju Nordenskiöldin huipulla

Kiiruna mastoutuu syksykuosissaan