Viimeisen viikon aikana olen ajanut ainakin 500 km autolla. Se on sinänsä mainio saavutus ottaen huomioon, että tieverkostoa Longyearbyenissä on edelleen yhteensä noin 40 km. Meneillään on meteorologian kenttäkurssi opiskelijoiden kanssa, ja olemme ahkerasti tehneet mittauksia autolla ajaessamme. Yleensä kurssilla olemme lennättäneet sääpalloa, mutta koska se monien rajoitusten takia on vaikeaa, päätimme kokeilla jotain muuta. Keksin, että voisimme laittaa palloluotauksissa käytetyt mittalaitteet autoon, ja kokeilla tehdä vertikaalisten mittausten sijaan horisontaalisia mittauksia. En ole ainakaan kuullut, että joku olisi yrittänyt sitä ennen. Monta yksityiskohtaa oli ratkaistava ennen kuin pääsimme käytännössä kokeilemaan mittauksia: akun virta oli muutettava vaihtovirraksi, itse mittalaite piti saada pysymään katolla styroksin, nippusiteiden, narun ja tietysti ilmastointiteipin avulla... Palaset loksahtivat onneksi kohdalleen ja mittaukset ovat onnistuneet. Olemme onnistuneesti kartoittaneet paikallisia eroja sääoloissa. Kohta saamme varmasti tieteellisen vastauksen myös sille, onko opiskelijoiden kylässä aina kylmempää ja tuulisempaa kuin muualla, niin kuin he itse väittävät! Turha väittää, ettenkö työssäni pääsisi käyttämään luovuutta ja keksimään uusia hassuja tempauksia.
Niin, muuta elämää minulla ei juuri viimeaikoina ole ollutkaan, koska kenttätyöt ovat työllistäneet puoli vuorokautta ja toisen puolen vuorokaudesta olen vain nukkunut tai unelmoinut nukkumisesta. Olen edelleen sitä mieltä, että opettaminen on rankkaa. Lisäksi jatkuva tarkkavaisuus ja vastuussaolo vaativat myös voimansa. Eiväthän opiskelijat mitään päiväkotilapsia ole, mutta kuitenkin olen vastuussa heidän turvallisuudestaan, pitäen huolen että jääkarhu ei heitä syö, he eivät saa sähköiskuja tai vaikkapa palellu tottumattomina arktiseen ilmastoon. Huomenna kenttätyöt loppuvat ja sitten minulla jää toivottavasti aikaa johonkin muuhunkin kuin töihin ja nukkumiseen.
Mittalaite kiinnitettiin katolle, ja sitten lähdettiin ajalemaan. Tuulimittaukset tehtiin tietenkin paikallaan olevasta autosta
Tuulimittaukset ovat joskus kirjaimellisesti "hiuskarvan varassa"
Tälläiset ovat maisemat yhdellä mittausasemallamme
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti