Kaaos työpöydälläBlogin kirjoittaja on kiireinen. Tänään on tullut täyteen tasan puoli vuotta siitä, kun saavuin Huippuvuorille. Tullessani päätin, että Huippuvuorilla aion unohtaa mitä kiire on, koska Helsingissä asuessani tuntui, että aina oli kiire. Näköjään kiire kuitenkin voi hiipiä salakavalasti Huippuvuorillekin. Kiireen syy on tällä hetkellä kurssi, jota käyn. Yritän epätoivoisesti kirjoittaa kurssin raporttia ja lukea tenttiin... ja tehdä molemmat liian lyhyessä ajassa. Parin viikon päästä kurssi on ohi, ja sitten toivottavasti voin hetkeksi hengähtää ja palata normaalimittaisiin työpäiviin.
Huippuvuoret sanoivat viime viikolla hyvästit auringolle. Enää sitä valopalloa on turha toivoa näkevänsä ennen helmikuun loppua. Päivisin on kuitenkin edelleen melko valoisaa, tai ainakin vaalean sinistä. Tämä aika vuodesta tuntuu kovin jännittävältä, kun valo häviää nopeasti päivä päivältä. Olen myös huomannut, että valon väheneminen korreloi positiivisesti haukotusteni määrän kanssa!
Sää on muuttunut myös paljon talvisemmaksi. Viime viikolla oli talven ensimmäinen lumimyrsky. Puuskissa tuuli puhalsi maalla jopa 28 m/s. Norjan kurssikin peruttiin silloin huonon sään takia... vaikka keli oli minusta lähinnä huvittava, ei vaarallinen. Välillä on hauskaa heittäytyä sään armoille ja antaa tuulen paiskoa. Lunta on jo aika paljon. Viime viikolla ostimme moottorikelkan, toivottavasti tällä viikolla saamme sen käyttöömme. Ai, minkä kelkan? No, sehän on Yamaha Venture GT 2007. ...ja tärkein asia on tietenkin väri: musta.
Unisin (eli työpaikkani) aula
Geofyysikoiden käytävä Unisilla
2 kommenttia:
Pientä pientä, koskaahan meillä ei ole kiire ollut. Ei turhia hötkyillä. Useampana päivänä on jo päässyt UNISilta pois ennen kaheksaa. :)
Aika huvittavaa nähdä noin paljon puuta rakennuksessa, joka sijaitsee saarella jossa sitä ei kasva!
Lähetä kommentti