Hellettä pakoon

Longyearbyen kesäkuosissa

Mikä siinä helteessä ihmisiä oikein kiehtoo? Loman viimeiset päivät Suomessa olivat todella kuumia, ja media hehkutti helteen ihanuutta. Minä hikoilin tuskaisena kuumuudessa ja huokaisin helpotuksesta vasta, kun kone laskeutui Longyearbyenin lentokentälle. Perillä kotona odotti 8-10 asteen raikas lämpötila. Muuten Suomessa oli kyllä mukavaa. Ennätin olla Suomen monessa kolkassa. Vahingossa kävin jopa Lapissa. Tämä vahinko tapahtui Kuusamon reissulla, kun päätimme käydä iltaretkellä Kiutakönkään koskella. Paikka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, mutta opasteiden jäädessä koko porukalla huomaamatta ajoimme harhaan. Ylitimme Lapin rajan ja koko autolasti oli vakuuttunut siitä, että kyllä Lapin raja on täytynyt kuntaliitoksissa siirtyä etelämmäksi, koska ennen kyseinen paikka on kyllä ennen ollut Pohjois-Pohjanmaalla. Tosissamme uskoimme Lapin siirtyneen, emmekä ainakaan myöntäneet olevamme ajaneemme harhaan. Itseluottamus oli kohdallaan, hih! Noh, loppujen lopuksi selvisi, että Lappi oli siellä missä ennenkin ja me olimme vahigossa käyneet kesälomareissulla Lapissa. Ei hassumpaa.

Kesä se on Huippuvuorillakin. Pipo on jätetty kaappiin. Linnut ovat saanet poikasia, maa tulvii kukkia, aurinko lämmittää ja itikat inisevät. Itikat ovat nyt todellakin paljon yleisempiä kuin aiempina kesinä. Melkein aina kun touhuan ulkona, on muutama inisemässä korvan vieressä. Ennen en ole tavannut pistäviä hyttyslajeja täällä, mutta nyt niitäkin näyttäisi olevan kylällä. Yksi ilkikurinen inisijä pisti käteeni kauppamatkalla.

Niin, ja jos niitä Suomen helteitä tulee ikävä, voi siitä ajoittain nautiskella ihan omassa olohuoneessa. Keskiyön aurinko nimittäin tekee välillä olohuoneestamme trooppisen kasvihuoneen. Huh hellettä.

Huippuvuorten unikot kukkivat

Pulmunen on jo saanut poikasia

Vuokot kukkivat tundralla