Olen aina pitänyt elokuusta. Huippuvuorten elokuu on erilainen kuin Suomessa, koska täältä puuttuvat hämärtyvät illat. Joka tapauksessa elokuu täällä on minun mielestäni helmikuun ohella yksi kauneimmista kuukausista. Suuri syy elokuun ihmeellisyyteen ovat värit: Oranssin, punaisen ja ruskean loputtomat vivahteet, kun aurinko paistaa matalassa kulmassa ja tundran kasvit alkavat kellastua. Hyvällä ilmalla on ollut pakko päästä iltakävelylle. Eilen kävelin herra Srokan kanssa pitkän matkaa tundralla ja ihmettelimme yhdessä niin kukkia kuin kiirunoitakin. Sitä edellisenä iltana päädyin kesken kävelylenkin tekemään sirkustemppuja kadulle. Tänään en ole vielä ehtinyt kävelylle, koska pitää odottaa, että uunissa oleva punajuurisinihomejuustokakku (eikä ole edes norjalainen resepti vaikka kuulostaakin karmealta! tämä on hurmaava suomalainen resepti) valmistuu. Sen sijaan jehovan todistajat olivat jo tänään ehtineet iltakävelylle ja poikkesivat soittamaan ovikelloa. En tiedä missäpäin maailmaa on sellainen kolkka, jonne he eivät löytäisi.
Tässä siis kuvia elokuun iltojen tunnelmista:
21. elokuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Punajuurisinihomejuustokakku kuulostaa jo niin erikoiselle, että maistamaan pitäisi päästä :) Koska iltapäiväkahvivierailu ei onnistu, voisitko millään jakaa salaisen reseptin?
Salainen resepti tulee tässä:
2 munaa ja 1,5 dl sokeria vatkataan vaahdoksi.
1 tl soodaa ja 3 dl vehnäjauhoja sekoitetaan keskenään.
Murskaa 200 g punajuurta (kaupan etikkapunajuurta) ja sekoita punajuuren sekaan 70 g aurajuustoa (tai siis sinihomejuustoa).
Yhdistä jauhot munasokerivaahtoon, lisää sitten punajuuri-sinihomejuustosekoitus ja kaada lopuksi päälle 150 g sulatettua voita.
Paista voidellussa kakkuvuoassa 175asteessa n. 50-60 min. Kakun kuorrutteeseen tulee 3 dl tomusokeria ja 0,5-1 dl punajuuren nestettä.
Reseptin alkuperäinen lähde on Ulla Svenskin kirja: Unelmakakut (2008).
Sekoitetaanko tuo voisula noihin muihin aineisiin vai annetaanko sen olla vain siinä massan päällä?
Kakku oli hyvää, kiitos Tiina! Taidanpa tehdä tätä joskus itsekin.
Juu, tosiaan voisula sekoitetaan joukkoon, siten että taikinasta tulee tasaista. Hassua on, että takina on tosi pinkkiä, mutta uunissa kakku muuttuu normaalin näköiseksi. Punajuurella värjätty tomusokerikuorrute antaa valmiille kakulle kuitenkin räikeän värin! :)
Kakusta tuli ihan yllättävän hyvä. Mielenkiinnosta kyselen, oliko ajatus tehdä kakku kuivakakuksi vai porkkanakakkumaiseksi? Ja olikohan alkuperäisessä reseptissä käytössä etikkapunajuuria? Itse kakussa ne kyllä toimivat, mutta kuorrutuksessa 0,5 dl etikkaa oli jo liikaa... Järjen käyttö ja soveltaminenhan on leipomisessa tietysti täysin kiellettyä.
Minulla kakusta on aina tullut rakenteeltaa porkkanakakun kaltainen, vaikka olenkin sen kuivakakkuvuokaan tehnyt. Alkuperäisessä ohjeessa puhuttiin vain punajuuresta (ei mainintaa tuore vai etikka). Silloin en löytänyt tuoretta, ja ajattelin, että kokeilen etikkapunajuurella. Onnistui aivan mainiosti. Kuorrutuksen käytin silloin mehua murskatuista punajuurista. Siis oli siinä vähän etikan makua, mutta myös punajuuren omaa mehua. Minusta tuntuu, että norjalaiset säilykepunajuuret ovat jonkin verran etikkaisempia kuin suomalaiset!
Minäkin käytin kuivakakkuvuokaa, mutta juuri porkkanakakkumaisesta rakenteesta tuli mieleen, että kakun voisi tehdä myös pyöreässä vuokassa. Minäkin luulen, että norjalaiset säilykepunajuuret ovat etikkaisempia, erityisen hyviä ne eivät ainakaan ole. Ja purkkivaihtoehtojakin oli kaupassa vain yksi! Ensi kerralla taidan tehdä kakusta litteän ja laittaa päälliseen punajuurilientä vain väriksi.
Kiitos ohjeesta.
Lähetä kommentti