Venäläinen lauantai

Parhaan pelaajan diplomi

Lauantaiaamuna hyppäsin laivaan ja matkustin kohti venäläistä kylää, Barentsburgia; kyseessä oli perinteinen urheiluvaihto venäläisten kanssa. Parin tunnin laivamatkan jälkeen Barentsburgin satamassa oli bussi odottamassa meitä. Eihän urheilijoita voinut laittaa kävelemään kahta sataa metriä ylämäkeen urheiluhallille! En osaa arvailla miltä vuosikymmeneltä bussi oli, mutta ei ainakaan ihan lähimmiltä. Bussissa soi venäläinen discomusiikki, joka herätti hieman hilpeyttä. Sähly oli lajeista ensimmäinen, joten pääsin heti tositoimiin. Taistelimme seuran sinivalkoisissa asuissa voittoon 6-1. Kentällä pelaaminen oli haaste, sillä hallin lattia on tosi epätasainen, kenttä on pieni ja seinien vieressä oli listoja, koloja ja verkkoja, jotka toivat haastetta peliin. Illalla illallisella palkittiin eri joukkueiden pelaajia. Minä sain sählyjoukkueen parhaan pelaajan palkinnon. Palkinto taisi taidon sijaan tulla siitä, että olin pelin ainut nainen ja siitä syystä urhea. Toisaalta myös pelityylini oli siistiä verratuna muihin, jos ei yhtä taklausta ja nyrkin heiluttelua vastapuolen kaivettua törkeästi sääntöjen vastaisesti palloa haarojeni välistä lasketa. Hih. Monessa muussa lajeissa Longyearbyen ei ollut yhtä voitokas tällä kertaa. Illalla discobussi ajoi meidät takaisin laivalle ja seilasimme takaisin kotiin.

Venäläinen "discobussi" vei pelaajat satamasta urheiluhallille

Sählääjä voitetun ottelun jälkeen

En ollut pitkään aikaan käynyt Barentsburgissa, joten vierailu naapurissa oli oikein antoisa. Venäläisiä kylässä asuu tällä hetkellä reilut 400. Kylä oli jotenkin siistimmän oloinen kuin aikaisemmin, vessassa ei enää juoksennellut torakoita ja hanastakin tuli kirkasta vettä ruskean sijaan. Parannuksesta huolimatta ero Longyearbyenin ja Barentsburgin välillä on huima, siis aivan niin kuin Norjan ja Venäjän välillä yleisestikin. Barentsburgilaisia ihailen heidän koristeellisesta kylästään. Vaikka rakennukset ovat rappeutuneita, näkyy niissä kauniita koristeita ja maalauksia. Eräänkin kontin seinään oli maalattu kesäinen koivumetsä. Longyearbyen voisi ottaa mallia rakennusten estetiikasta Barenstburgista, koska viime aikoina Longyearbyeniin on alkanut ilmestyä entistä rumempia, ankean värisiä rakennuksia.

Olympiarenkaat koristavat vasemmalla olevaa urheiluhallia Barentsburgissa

Naiset koristavat rakennuksen seinää

Barentsburgin kirkko