Kaamoksen kainalossa

Kaamoksella on vaikutuksia, mutta ne vaihtelevat yksilökohtaisesti. Minulla on meneillään neljäs kaamos Huippuvuorilla, joten elimistöni pitäisi jo tietää, mistä on kyse. Tänä vuonna en ole ollut kovin uninen, vaikka kaamoksen alussa päässä oli hieman sumuinen olo. Alkuviikkojen aikana aistin myös, että olin hieman kärttyinen ja pinna oli kireällä. Nyt en enää mulkoile kulmahampaat kiiluen, vaan nautiskelen kaamoksesta hyvillä mielin. Ruokahaluni ei ole tänä vuonna pimeän tullen kasvanut merkittävästi tavallisesta poiketen, mutta makeaa tekee kyllä mieli entistä enemmän. Viime aikoina on ollut aikaa leipoa makeannälän tyydyttämiseksi. Eilen viimeksi valmistui kirsikka-suklaakakku. Kärsivällisyyttä minulla ei kuitenkaan ole: kakkuohjeessa sanottiin, että kakun pitäisi antaa jähmettyä jääkaapissa yön yli. Polaariyö loppuu helmikuussa, joten päätin käydä kakun kimppuun jo ennen auringonnousua!

Kaikkien kasvien sankari: Jorma-Hjördis (lajiltaan palmuvehka)

Olen yksitellen kantanut kuihtuneita ja kuolleita kasveja roskikseen. Kasvilampusta huolimatta, monet kasvit eivät viihdy näillä leveyspiireillä talvisaikaan. Niin ihmiset kuin kasvitkin ovat kuitenkin yksilöllisiä. Yksi kasveistamme, Jorma-Hjördis (lajiltaan palmuvehka), on oikea sissi. Sillä aikaa kun kaverit tekevät kuolemaa vieressä, on tämä sissi alkanut kasvattaa vauhdilla uusia versoja pimeyden tullen. Voin todella suositella palmuvehkaa huonekasviksi, koska se näyttää aina yhtä vehreältä kuin tekokasvit, sen kasvu on joutuisaa ja se ei valita huonoista oloista. Olen tosin lukenut, että se on myös myrkyllinen kasvi, mutta yhteiselomme on sujunut hyvin, koska ainakaan toistaiseksi en ole lisännyt sitä salaattiin.

Minun "kaupunkilaisuus" korreloi pimeyden kanssa. Kun on pimeää, viihdyn mieluummin urbaanissa ympäristössä. Onhan Huippuvuorilla joitakin urheita, jotka talvehtivat maastossa pienissä mökeissä, mutta itse mieluummin pysyttelen kylän läheisyydessä. Tässä muutamia urbaaneja yksityiskohtia pimeästä kylästä:

Yksityiskohtainen liikennemerkki. Tietääkseni manner-Norjassa nämä merkit on vaihdettu vähemmän ykstyiskohtaisiin, mutta täällä vielä lapsista varoittavassa kyltissä näkyy poninhännät, laukut, sun muut yksityiskohdat

Kelkkavaara on lähes kaikkialla

Kaivosmies päivystää kauppakeskuksen edessä

Jos ei muut menopelit kelpaa, niin kyllä täällä limusiinilläkin pääsee